Saarijärven vesistöreitin valuma-aluetalkkari hanke 2025-2027

Hankekuvaus

Saarijärven valuma-aluetalkkari-hanke on tiedonvälityshanke, joka on saanut EU:n maaseuturahoitusta Keski-Suomen ELY-keskukselta. Hankkeen ydintoiminta-aluetta on Saarijärven vesistöreitti eritoten Kyyjärven, Karstulan ja Saarijärven alueella. Vesistöreitin länsiosissa sijaitsee eniten turvemaita, joissa on korkea ojitusaste.

Hankkeessa käynnistetään valuma-aluetalkkarikonsepti ensimmäisenä Keski-Suomen maakunnassa. Valuma-aluetalkkaritoimintaa on kokeiltu pilottihankkeissa muualla Suomessa, ja toimintamallin on havaittu olevan hyödyllinen. Hankkeen pyrkimyksenä on lisätä alueen toimijoiden tietoisuutta valuma-aluesuunnittelun hyödyistä ja mahdollisuuksista. Valuma-aluetalkkari välittää toimijoille (yksityiset maanomistajat, kyläyhteisöt, osakaskunnat, ojitusyhtymät, metsästysseurat, kuntaorganisaatiot, yritykset yms.) uusinta tietoa valuma-aluekunnostuksen teemoista ja rohkaisee tarttumaan toimiin laaja-alaisemmin yhteistyössä useiden toimijoiden kesken. Kun kunnostustoimia lähdettään suunnittelemaan laaja-alaisesti kattamaan koko valuma-aluetta, päästään paremmin kiinni vesien tilan heikkenemisen juurisyihin eli estetään kuormituksen syntymistä jo niiden syntypaikoilla. Näin ehkäistään ravinne- ja kiintoainekuormituksen päätymistä vesistöihin, joka aiheuttaa mm. rehevöitymistä ja vesistöjen tummumista.

Suunniteltaessa vesiensuojeluratkaisuja tai vesienhallintaa laajemmalla alueella prosessin käynnistäminen suunnittelusta toteutukseen on usein pitkä. Useiden toimijoiden yhteistyöllä, yksittäisen maanomistajan vastuuttamisen sijaan, toimenpiteisiin saadaan kuitenkin vaikuttavuutta sekä pitkäjänteisyyttä. Valuma-aluetalkkarikonseptilla toimijoille pyritään tarjoamaan käytännön tukea ja apua uusien kunnostushankkeiden käynnistämisessä. Toiminta-alueella aikaisempia suunnitelmia ja kartoituksia on tehty runsaasti. Aikaisempia selvityksiä on mahdollista hyödyntää ja lähteä käynnistämään myös aikaisemmin toteutumatta tai keskenjääneitä hankkeita.

Valuma-aluesuunnittelulla tai valuma-aluekunnostuksella on monia hyötyjä. Toimilla on mahdollista vesistöjen laadunparantamisen lisäksi parantaa maa- ja metsätalouden tulevaisuuden toimintaedellytyksiä sekä lisätä luonnon monimuotoisuutta hidastamalla luontotyyppien ja lajien katoamista alueen luonnosta.

Valuma-aluesuunnittelulla on mahdollista toteuttaa sekä vesiensuojelua että parantaa myös perinteisten maaseutuelinkeinojen kuten maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen arvioidaan tuovan elinkeinoille uusia haasteita esimerkiksi pidentyneiden kuivuusjaksojen ja lisääntyneiden tulvien vuoksi. Oikein sijoitetuilla ja rakennetuilla vesiensuojelurakenteilla valuma-alueella on mahdollista paitsi suodattaa valumavesiä, myös toimia potentiaalisina kasteluvesireserveinä tulevaisuuden tarpeisiin. Toimiva vesitalous valuma-alueella parantaa ekosysteemien kokonaisvaltaista toimintaa, jolloin esimerkiksi metsien on helpompi suojautua taudeilta ja tuhohyönteisiltä.

Valuma-aluelähtöinen kunnostaminen mahdollistaa maa-alueiden hyödyntämisen tarkemman suunnittelun. Rakenteita on mahdollista sijoittaa esimerkiksi heikkotuottoisille kitu- ja joutomaille, ympäröivien ojitusten kuivattamille soille tai vaikka veden vaivaamille peltolohkoille, jolloin säästytään suurilta taloudellisilta menetyksiltä ja samalla saadaan toteutettua maa- ja metsätaloustoimia tehokkaammalla ja kestävällä tavalla.

Mikä on valuma-aluesuunnittelu – ja miksi siihen kannattaa tarttua?

Vuonna 2024 maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö julkaisivat valuma-aluesuunnittelun tiekartan vuoteen 2030. Sen tavoitteena on juurruttaa valuma-aluelähtöinen suunnittelu osaksi arkea – keinoksi, jolla vastataan vesienhoidon ja ilmastonmuutoksen tuomiin moninaisiin haasteisiin.

Vaikka vesien tila on monin paikoin Suomessa parantunut, muutos on ollut hidasta. Samaan aikaan ilmaston lämpeneminen lisää painetta – ei vain vesienhoidossa, vaan myös asumisessa, liikkumisessa, luonnonvarojen käytössä, rakentamisessa sekä ihmisten ja eläinten terveydessä. Tarvitsemme kokonaisvaltaista otetta, jolla voidaan ratkaista sekä tämän päivän että tulevaisuuden ongelmia. Valuma-aluesuunnittelu tarjoaa juuri tämän: laajan työkalupakin vesienhallintaan sekä sopeutumiseen ja varautumiseen.

Tutustu tiekarttaan: 👉 Valuma-aluesuunnittelun tiekartta (PDF)

Mikä on valuma-alue?

Valuma-alue tarkoittaa maastonmuotojen rajaamaa aluetta, jolta sade- ja sulamisvedet kerääntyvät samaan vesistöön – puroon, järveen tai jokeen. Maaperä, pinnanmuodot ja maankäyttö vaikuttavat siihen, miten vesi liikkuu ja missä kunnossa vesistöt ovat.

Kun vesi virtaa nopeasti ilman viivytystä, se kuljettaa mukanaan ravinteita ja maa-ainesta. Erityisesti ojitetuilta turvemailta valumavesien mukana järviin päätyy humusaineita, joka on yleisin syy vesien tummumiseen. Vuosikymmeniä sitten tehdyt ojat kaivettiin suoriksi rännimäisiksi uomiksi, joiden tavoitteena oli poistaa vesi nopeasti kuivatusalueelta. Samalla menetettiin valuma-alueiden vedenpidätyskyky ja luontainen vesitalous. Kasvavat sademäärät lisäävät nyt riskejä – niin vesistöjen kuormitukselle kuin elinkeinoillekin, kun vanhat ojitukset eivät kestä suurentuneita vesimääriä.

Valuma-aluesuunnittelun perusperiaatteena on hallita vettä luonnonmukaisesti, jäljitellen alueen luontaista vesitaloutta. Rakenteet, veden virtauksen säätely ja viivytys perustuvat paikalliseen hydrologiaan – ei vastustaen, vaan sen kanssa yhteensopivasti. Valuma-aluesuunnittelussa pyritään hyödyntämään valuma-alueen kosteita kohtia, kuten vanhoja huonotuottoisia suolaikkuja tai upottavia peltolohkoja, joille vettä voidaan ohjata takaisin. Valuma-alueilla on paikoitellen runsaastikin vajaakäytöllä olevia kohteita, joita on mahdollista valjastaa vesiensuodatus- ja varastointitarkoituksiin. Tällöin vesiensuojelurakenteita ei tarvitse sijoittaa parhaille metsä- tai peltokohteille, jolloin yksittäisen maanomistajan taloudellinen menetys ei kasva liian suureksi.

Keski-Suomen vesien ekologinen tilakartta (2019). Saarijärven vesistöreitin sijoittuminen merkattu punaisella ympyrällä. Saarijärven vesistöreitti on yksi Keski-Suomen 11 suuremmasta valuma-alueesta (1. jakovaihe). Saarijärven vesistöreitin pääuoma jakautuu viiteen valuma-alueeseen (2.jakovaihe) ja nämä vielä pienempiin osavaluma-alueisiin (3. jakovaihe), joita Saarijärven reitiltä löytyy yli 30.

Miksi valuma-alueen laajuinen tarkastelu?

Yksittäiset lohko- tai tilakohtaiset ratkaisut eivät riitä, kun veden liike ei tunne kiinteistörajoja. Valuma-aluetason suunnittelu antaa kokonaiskuvan, jossa veden kulkua ja riskejä voidaan ymmärtää ja hallita tehokkaammin.

Hyödyt:

  • Toimenpiteet voidaan kohdentaa vaikuttavasti – koko vesireitin näkökulmasta, myös alapuolisia vesistöjä ajatellen.
  • Riskikohteet tunnistetaan paremmin – kuten tulvaherkät alueet, ravinnehuuhtoumat tai kuivuudesta kärsivät lohkot.
  • Luontaiset prosessit voidaan valjastaa avuksi – säästäen kustannuksia ja vähentäen teknisiä ratkaisuja.
  • Yhteistyö helpottuu – suunnittelu kokoaa yhteen maanomistajat, viranomaiset, kunnat, yhdistykset ja yritykset.
  • Rahoituskanavat voidaan yhdistää – ja samalla saavutetaan useita tavoitteita: ilmasto, maankäyttö, elinkeinot ja luonnon monimuotoisuus.

Vesiensuojeluhankkeet ovat usein monivaiheisia ja hitaita. Valuma-aluelähtöinen yhteistyö helpottaa resurssien jakamista ja sitoutumista – ja tuo mukaan myös yhteisöllisyyttä. Kun hankkeet toteutetaan yhdessä, vastuu jakautuu ja tulokset kantavat pidemmälle.

Kuinka valuma-aluetalkkari voi auttaa?

Saarijärven vesistöreitin valuma-aluetalkkari -hanke käynnistää valuma-aluesuunnittelun mukaisia toimia Kyyjärven, Karstulan ja Saarijärven alueilla. Talkkarin tehtävänä on:

  • jakaa ajantasaista tietoa valuma-aluekunnostuksen keinoista ja rahoitusmahdollisuuksista
  • tunnistaa alueen erityispiirteitä ja riskikohteita
  • edistää yhteistyötä paikallisten toimijoiden kesken
  • olla mukana suunnittelemassa kunnostustoimia ja kokoamassa sidosryhmiä yhteen.

Saarijärven valuma-aluetalkkari

Hanna Nousiainen

040-6328362

hanna.nousiainen@k-svy.fi

Valuma-aluetalkkarin terveiset!

Hei,

Saarijärven vesistöreitin valuma-aluetalkkari -hanke on käynnistynyt!

Toimin hankkeessa projektipäällikkönä ja käytännön ”talkkarina” maanomistajille sekä muille sidosryhmille. Tavoitteenani on tukea vesienhallinnan suunnittelua Saarijärven reitin alueella – erityisesti Kyyjärvellä, Karstulassa ja Saarijärvellä.

Jos sinulla on tiedossa kohteita pelloilla tai metsissä, joissa esiintyy kuivuutta, tulvia tai muita vesitalouden haasteita, tai jos mietit, voisiko esimerkiksi huonosti tuottavaa aluetta ennallistaa, ota rohkeasti yhteyttä. Voimme käydä kohteella yhdessä ja pohtia, millaiset ratkaisut ja rahoitusmahdollisuudet olisivat sopivimpia.

Hanke jatkuu vuoden 2027 loppuun, joten aikaa suunnitteluun ja yhteistyöhön on hyvin – olipa kyseessä yksittäinen maanomistaja, osakaskunta tai kyläyhteisö.

Valuma-aluesuunnittelun avulla voimme vastata moniin nykyisiin ja tuleviin haasteisiin unohtamatta maa- ja metsätalouden elinvoimaisuutta. Hyvällä vesienhallinnan suunnittelulla varaudumme ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, tuemme luonnon monimuotoisuutta ja parannamme vesiemme tilaa – järvissä, joissa ja puroissa.

Jos nämä teemat kiinnostavat, otathan yhteyttä matalalla kynnyksellä!

Yhteistyöterveisin,

Valuma-aluetalkkari, Hanna Nousiainen

0406328362

hanna.nousiainen@k-svy.fi



TAKAISIN